The half left

Woohoo. Time goes sooooooo quick! This is amazing.
We had my goals and developments talk with team manager, and oh, it really brought me back to the very beginning. I felt like a shy and confused little creature thrown into a big company and hotel and foreign country and people and language. Now i feel really good! You know the feeling when you go home after a long day at work, turn on the light  in the hallway, drop your bag next to the door and take your shoes off. It's already dark because it's late (here the sun sets already something past eight so not soooooo late but anyway). You have the feeling of coming home. Your own sheets in the bed. Your place. At least for now.

Next week we have to apply for the next destination and it's so difficult. Arghghj! What to do? Does it really matter where I want/apply/end up? After two weeks we know. Shit it feels like it's tomorrow!

I'm having a lot of energy at work. And also going out! I'm off tomorrow and we are going to the beach with Johanna. Oh I'm gonna miss her when she quits and goes home.

Oh now it's dinner time again. Off to the hotel! -> AND we are having a team day on Wednesday, how awesome is that!

Butterfly paradise

In the morning, it wasn't more than half past nine when we stepped in to the butterfly valley. It was nice calm, silent and beautiful. All of a sudden you saw hundreds of butterflies flying between the trees and bushes along the small but vivid river. Occasional sunstrokes between the leaves. Perfection!

Terveisiä perhosilta

Huh hellettä! Ja hui kamala miten aika voikaan mennä niin nopeesti! nyt jo kuudes heinäkuuta…. Suomessahan päivätkin on alkanu jo lyhenee! Kohta on taas talvi.

Talvesta puheenollen, pää puheenaihe täällä viime viikkoina ja oikeestaa koko aikana on ollu et mitä kohdetta hakea / toivoa (miten ikinä haluu ajatellakaan) ens talveksi tai mitä ylipäänsä tehä tällä elämällään. Mä nyt oon aika varma et haluun jatkaa talveks johonki, eli siis kotiinlähtö ei nyt oo ainakaa viel vaihtoehto.  Jooo mut, no oonhan mä tosta meksikosta haaveillu koko ajan. Mut sinne on niin vaikee päästä… Thaimaa ois niiiin upee. Ja itse asiassa nyt tänään ja tällä viikolla oon ehkä kallistumassa vähän tohon Thaimaaseen. Sinne on enemmän paikkoja haussa, ja uskon et se vois olla magee kohde olla töissä. Viime viikolla olin ihan varma et haen sinne Meksikoon. Ja sieltä kaikkia mahollisia työtehtäviä, siis esim servis oppaaks ja sit kans guest relationiks (mikä oon siis nyt). Ja oikeestaa vaik aikasemmin halusin enemmän normioppaaks nyt tuntuu et voisin mieluummin olla guest relation. Ja kaks viikkoo sit olin ihan hakemassa Cran Canarialle. ÄÄÄÄH!

Täällä velloo muutenki vähän sellanen ilmapiiri, et mitä seuraavaksi. Oon myös miettiny et mitä oikeesti haluun joskus opiskella, tai mitä sit oikeesti jossain vaiheessa tän jälkeen. Törmäsin netissä muistaakseni vahingossa sellaseen nettisivustoon ku Don Quijote, joka tarjoaa espanjan kursseja espanjassa ja väliamerikassa. Ja väliamerikkaanhan mun veri niin vetäis tällä hetkellä! Latinalaiseen elävään kulttuuriin. Uusiin kokemuksiin! Tottakai toi on maksullinen juttu, eihän mitään ilmaiseksi saa. Ainakaan väliamerikasta.. Mitä nyt ehdin nopeesti vilkaisemaan ni sieltä pystyis yhdistämään opintoja latinalaiseen tanssiin ja esim vapaaehtoistyöhön. Ooh! Oon myös miettiny et mitä sit jos suomeen tulis takas joskus. Kulttuurituottajuus ois hienoo, mut joo. Tällä hetkellä tää lämpö voittaa. En haluu vielä kotiin.

Käytiin tänään studaamassa perhoslaaksoo ja Rhodoksen lähellä olevaa pikkusaarta, Chalkia (sanotaan ihan Halki vaan) ja oli kyl hieno. Niitä perhosia oli ihan tajuttomasti! Ois tehny mieli viskoo kiviä joihinki niihin puiden oksiin et ne ois kaikki lähteny kerralla lentoon. Törmättiin muihinki kolleegoihin siel ja niille se lipunmyyjä oli sanonu et ’’And don’t touch the butterflies. And don’t scream! They will be afraid, lose their energy and die’’. Et hys hys oltiin siellä. Ja oli kyl ihanan rauhallinen paikka. Pieni puro virtas keskellä ja kameran suljin naksutteli. Linnut laulo. Nyt on jähmeä olo, nukuin bussissa-laivassa-rannalla-laivassa-bussissa eli päiväntäydeltä pieniä päiväunia. Kelpaa! Huomenna ois viel yks päivä töitä, ja sunnuntaina sit puolivapaa. Toivottavasti se tarkoittais nyt rantapäivää, haluun olla ruskee!

Kuvia myöhemmin, kun pääsen paremman netin ääreen ;)

Yeah, some english also, nothing special happened. Just the same thinking all the time, what to do in winter, where to apply, what after this job someday. Today we studied butterfly valley and Chalki and it was nice. Day full of small naps in the bus and boat. Lazy day, tomorrow work. And Sunday half off, I think it’s going the be a beach day. Hope so! 

I'll add some photos when I'll be in better internet. ;)